Halojata halloo, kaikuu Helsingin toimiston käytäviä pitkin. Tästä jos jostain tietää, että meidän Maralla on startannut puhelu. Tarkemmin en ala puhelun sisällöstä kertomaan, mutta keskustelu sujuu ilmeisen positiivisissa merkeissä, ainakin muutaman kuulemani vitsin perusteella. Kävelen kohti ääntä. Huomaan että myös Maran asento antaa olettaa työskentelyn sujuvan ilman suurempia stressitason nousuja. Istahdan alas samaan aikaan kuin Maran puhelu päättyy. Hän huikkaa nopeasti meille puhelun oleellisimmat asiat ja jakaa muutaman kertomansa vitsin vielä muillekin.
Huomaan ilmestyneeni keskelle hieman erilaista toimistoympäristöä. Havaitsen liikettä vasemmalla ja siirryn tarkastelemaan asiaa lähempää. Siellä vaikuttaa olevan hyvin keskittynyt askartelu kesken. He ilmeisesti pyrkivät paketoimaan kannettavan tietokoneen jonkin laiseen pahvirakennelmaan. Pahvin määrä on sen verran hurja, etten uskalla kysyä enempää, vaan siirryn ottamaan askeleen taaksepäin ja poistumaan huomaamattomasti paikalta. Juuri ennen kuin ehdin suorittamaan katoamistemppuni, kuulen matalan murahduksen ”teippiä”. En tiedä kenelle murahdus oli tarkoitettu, mutta päätän toimia. Nappaan nopeasti pöydältä aikaisemmin siinä näkemäni teipin ja ojennan sen heille. Työskentely askartelun parissa jatkuu ilman keskittymisen herpaantumista. Siirryn takaisin paikalleni pöydän ääreen. Samalla Sasu päättä istahtaa nojatuolille Maran seuraksi. Hän suuntaa kohti hänen suosikki nojatuoliaan ja ottaa jo aamupalaverista tutuksi tulleen vakaan istuma-asennon. Molemmat jalat tukevasti maassa, ja läppäri täydellisessä kulmassa sylissä. Työergonomia on selkeästi mielessä, vaikka toteutus jääkin hieman halutusta lopputuloksesta.
Puhelin soi vuorotellen, kuin musiikin tahdissa. Kun toinen lopettaa puhelun, alkaa toisen puhelin päristä. Tämä on nopeatahtista puheluiden virtaa. Vaikka tahti tuntuu kiihtyvän koko ajan ripeämmäksi tulevan lounastauon kolkutellessa nurkan takana, pysyy Maran ja Sasun pää ammattimaisen viileänä. Puhelujen väliin jää lyhyt hetki vaihtaa informaatiota puhelun tärkeimmistä aiheista sekä heittää läppää joko musiikkiin tai ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvistä aiheista. Puhelujen taso taas pysyy yllättävän rauhallisena, eikä puheluista huomaa ympäröivää reipasta tahtia. Tässä kohtaa noin sivusta seuraajana huomaan olevani keskellä alan kovimpia ammattilaisia. Rentous pysyy suorituksessa ja nesteytyksestä pidetään huolta. Nyt on kuitenkin aika siirtyä lounastauolle. Firman takit niskaan ja menoksi. Ilmeisesti ajomatkalle on varattu kuunneltavaksi heidän suosikkibändinsä uusin albumi.